FAQ – kysymyksiä Leenalle

Mitä haluat sanoa seksuaali- ja SUKUPUOLIVÄHEMMISTÖIlle?

Vastaan tähän puheella, jonka pidin Yhteinen hääkuva -tapahtumassa 29.6.2018 Helsingin Tuomiokirkon portailla.

Tämä hetki on jännittävä. Se on jännittävä ja sykähdyttävä teille aviopareille ja se on jännittävä ja uusi myös suurimmalle osalle meistä, jotka olemme saaneet kunnian ja ilon olla läsnä tässä hetkessä. Pride-viikolla Helsingin keskusta on verhottu sateenkaaren väreihin. Yritykset, yhteisöt ja kaupunki osoittavat vahvasti tukeaan sateenkaarikansalle. ”Sivistyneessä maassa myös vähemmistöjen asemasta pidetään huolta”, kuten päätoimittaja Kaius Niemi päivän Helsingin Sanomissa totesi.

Yhteinen hääkuva –tapahtuma osoittaa, että teitä on paljon. 1.3.2017 jälkeen on solmittu pari tuhatta avioliittoa ja rekisteröityjä parisuhteita on muutettu avioliitoksi. Avioliitto on kahden ihmisen välinen liitto, jossa sitoudutaan keskinäiseen rakkauteen,uskollisuuteen ja huolenpitoon.

Seisomme kirkon portailla. Kuinka monen portaan tai kynnyksen yli olette joutuneet kulkemaan ennen tätä hetkeä. Varmaan lukuisien. Kynnyksiä on ollut varmasti omassa sisäisessä maailmassa, ympärillä olevan yhteiskunnan sisällä, ystävien pään sisällä ja eikä edustamani kirkko ole näitä kynnyksiä ainakaan madaltanut. Päinvastoin. Voisiko sanoa niin, että yhteiskunta on jo alttarilla mutta kirkko on vielä portailla, kun se empii, ketä saa vihkiä ja missä. Rehellisesti on todettava, että yhteiskunta on ollut tekemässä etulinjassa uusia avauksia, jotka ovat elämän puolella. Kysymys
kuuluukin, muuttaako kirkko ja sen sanoma yhteiskuntaa vai yhteiskunta kirkkoa.

Kirkko ei ole kuitenkaan pelkkä rakennus tai instituutio tai vallanpitäjät tai kirkolliskokous, vaan me ihmiset, Jumalan luodut muodostamme kirkon. Eikä Jumala ei ole paikkaan sidottu. Hän tuo läsnäolollaan siunauksen myös portaille, muurin kupeeseen, navetan yliselle ja sinne, missä ikinä ihmiset ovatkin pyytämässä siunausta elämäänsä. Siunausta pyytäessämme saamme luottaa siihen,
että Jumala kääntää kasvonsa ihmisen puoleen ja on hänen kanssaan.

Parisuhteen virallistaminen ja sille siunauksen pyytäminen läheisten ihmisten kanssa on elämän laatuun vaikuttava asia. Tulla nähdyksi ja tulla kuuluksi juuri sellaisena kuin olen on jokaisen ihmisen toive tässä ainutkertaisessa elämässä. Että voi avoimesti ja ääneen sanoa, tämä ihminen on minun ja minä hänen.

Se, että on rakastettu ja osaa itse rakastaa, on Jumalan lahja. Ilman rakkautta olemme hukassa. Joku on viisaasti sanonut, että loppujen lopuksi rakkaus on ainoa vaaka, jolla punnitsemme elämäämme. Jos järjestettäisiin kansanäänestys, niin rakkaus voittaisi ylivoimaisesti materian, mammonan, palkinnot ja kaikki vallanmuodot, kovat kyynärpäätkin. Onnellinen rakkaus ei koskaan sulje ihmistä vaan avaa hänet laajemmalle, ympäröivään maailmaan. Laittakaa siis hyvä kiertämään!

Toiveeni on aidosti moniääninen kirkko: kirkko joka palvelee kaikkia tasa-arvoisesti ja on turvallinen ja yhdenvertainen yhteisö kaikille ihmisille, perheille ja parisuhteille.

Ottakaa vastaan hyvän Pyhän Jumalan siunaus:

Jumalan Henki ohjatkoon teitä
Jumalan voima varjelkoon teitä,,
Jumalan viisaus opettakoon teitä,
Jumalan käsi suojelkoon teitä,
Jumalan tie antakoon teille suunnan.
Siunatkoon teitä kaikkivaltias ja armollinen Jumala, Isä ja Poika ja Pyhä Henki. Amen.

 

Miten piispana pitäisit yhteyttä papistoon?

Alussa haluan käyttää aikaa siihen, että tutustun hiippakunnan papistoon tapaamalla heitä ja muita seurakunnan työntekijöitä.  Mieluiten heidän omassa työympäristössään. Näissä tapaamisissa keräisin tietoa siitä, että miten he toivovat minun pitävän yhteyttä heihin. Heiltä se oikea vastaus löytyy:)

Toivon, että yhteydenpito olisi vastavuoroista. Että myös  minuun voidaan olla yhteydessä matalan kynnyksen periaatteella. Minun itseni on helppo lähestyä erilaisia ihmisiä ja haluan itsekin pysyä helposti lähestyttävänä kuten tähänkin asti.

Toivoisin myös voivani hyödyntää yhteydenpidossa eri sosiaalisen median kanavia.

 

mitä toisit mukanasi tämänhetkiseen piispajengiin?

Moni on toivonut tämän hetkisen piispakaartin joukkoon mukaan naista. Espoon piispanvaaliin lähteminen ei ole kuitenkaan minulle ensisijaisesti sukupuolikysymys, vaikka nainen olenkin ja tasa-arvo on minulle tärkeä arvo. Kun minua pyydettiin mukaan ehdokkaaksi, niin perusteluina oli, että olisin piispojen joukossa kasvo, johon voisi samaistua. Kasvo, joka näyttäisi myös piispojen osalta siltä kirkolta, johon he haluavat kuulua. Haluttiin helposti lähestyttävä ihmisten kohtaaja – ihmisen kokoinen näkökulma, joka puhuu tavalla, jonka voi ymmärtää ja joka tuo kristillisyyden ydinsanoman ja siitä kumpuavat teot ymmärrettävälle tasolle. Toivottiin ihmistä, joka osaa olla luontevasti läsnä median eri kanavissa ja joka ei asetu puhumaan yläpuolelta vaan asettuu rinnalle myös itse kysymään ja kuuntelemaan. Myös sitä, että olen tuonut mielipiteeni monissa asioissa rehellisesti esille, on pidetty tärkeänä arvona. Toivottiin lisäksi sellaista koko kansan piispaa, joka on tottunut tekemään työtänsä myös rajapinnoilla ja paikoissa, joissa kirkon läsnäolo ei ole itsestäänselvyys. Tärkeänä asiana nähtiin myös toivon luominen kirkon tulevaisuuteen ja kykyä nähdä, missä kirkon työtä jatkossa kannattaa tehdä. Toivottiin uudenlaista työnäkyä huolipuheen sijaan. Sanasta tekoihin. Kysyjät katsoivat, että näihin tarpeisiin minulla on kyky vastata.  

"Kirkko saa Leenasta inhimillisyyden papittaren, jolle erilaisuus on samanlaisuutta ja samanlaisuus erilaisuutta - kaikki kuitenkin yhtä tärkeää, samanarvoista." Erkki Alaja, urheiluvaikuttaja, tietokirjailija

"Toiminta monenlaisissa työtehtävissä ja hyvinkin erilaisissa ympäristöissä on vahvistanut Leenassa syvää ymmärrystä ihmistä ja ihmisyyttä kohtaan, lempeää huumoria unohtamatta. Leena antaa kirkolle lämpimät, vahvat, ihmisen kokoiset kasvot. Juuri tätä kirkko mielestäni tänä päivänä ja tulevaisuudessa kaipaa."  Ulla-Kristiina Tuomijohtaja, Helsingin yliopisto

 

3 hyvän johtajan ominaisuutta?

1) Oikeudenmukaisuus: On tärkeää kohdella kaikkia yhdenvertaisesti ja samaan aikaan huomioitava myös se, jos joku ”hiihtää” kovempaa ja auttaa pitämään latu auki hänelle. Mutta on odotettava myös hitaampia. Erilaisuudesta syntyy hyvä jälki, kun sitä osataan viisaasti johtaa.
2) Luottamus: Minulle on tärkeää, että minuun voi luottaa, mutta myös minä luotan työntekijöihin. Haluan, että luottamus näkyy siinä, että olen helposti lähestyttävä ja minulta saa apua ja tässä avun saamisessa näkyy vahvasti se, että olen tehnyt paljon sielunhoitotyötä.
3) Johdonmukaisuus: Yritän olla rehellinen ja suora ja tuoda ajatukseni avoimesti esille. Ihmisten ei tarvitse arvailla, mitä mieltä olen asioista. En pelaa, enkä peittele.

Piispan työssä näen tärkeänä seurakuntien johtajuuden tukemisen. Johtajuutta tukemalla autan koko seurakuntayhteisöä. Olen tottunut työskentelemään erilaisten hengellisten orientaatioiden parissa sekä moniammatillisissa tiimeissä niin kirkossa, yliopistossa ja urheilumaailmassa. Olen myös tukenut seurakuntia työnohjaajana ja työyhteisökonsulttina.
Minulle on tärkeää, että työstä jää hyvä jälki. Virheitä ei pidä pelätä, vaan niistä on opittava ja kokeiltava uutta reittiä. Johtajan tärkein linjaus voisi olla "En minä tiedä. Mietitäänkö yhdessä." ArtSensen toimitusjohtajan Kimmo Huhtamon sanoin.